Miten kaikki sai alkunsa

Vuonna 1985 Birthe Jensenillä, entisellä värjäysmestarillamme ja yli 40 vuoden ajan arvostetulla kollegallamme, todettiin formaldehydiallergia.

Vielä 80-luvulla oli yleistä käyttää formaldehydiä tekstiilituotannossa. Formaldehydiä käytettiin – ja käytetään edelleen joissakin yrityksissä – sen kutistamisominaisuuksien vuoksi ja siksi, että se auttaa luomaan värinkestävämpiä kankaita. Nykyään tiedämme kuitenkin, että formaldehydi on myrkyllinen kemikaali, joka voi aiheuttaa ihoärsytystä ja allergisia reaktioita. Suurina annoksina formaldehydi voi aiheuttaa jopa syöpää.

Jo ennen kuin Birthe sai formaldehydiallergian diagnoosin, värjäämön entinen omistaja oli keksimässä konetta, jolla vaatteita voitiin kutistaa ilmalla, ikään kuin suurella kuivausrummulla. Hän onnistui siinä, ja ensimmäistä kertaa historiassa oli nyt mahdollista kutistaa vaatteita teollisesti ilmalla. Tämän koneen ja sitä seuranneiden koneiden keksiminen loi pohjan Santex-koneelle, jota nykyään käytämme värjäämössä kaikkien vaatteidemme esikutistamiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että emme käytä formaldehydiä tai muita haitallisia kemikaaleja, koska meillä on 100-prosenttisesti ilmaan perustuva kutistumisenestoprosessi.

Kun Santex-koneen varhaiset versiot keksittiin, pystyimme kutistamaan ilman avulla, joten yksi formaldehydin aiheuttamista haasteista oli ratkaistu. Väriaineiden ja värjäyksen osalta oli kuitenkin vielä paljon tehtävää.

Kankaiden värjäyksessä käytetään erilaisia väriaineita. Jotkut niistä sisältävät raskasmetalleja, koska metallit voivat lisätä värinkestävyyttä ja luoda kirkkaampia ja elävämpiä värejä. Raskasmetallien käyttö on kuitenkin ongelmallista, koska ne voivat aiheuttaa allergiaa ja syöpää ja ovat erittäin myrkyllisiä vesistöille.

Vuonna 1991 Villy H. Bertelsen – 3. sukupolvea ja DILLINGin entinen toimitusjohtaja – osti värjäämön. Tämä oli epätavallinen yrityskauppa – jopa siihen aikaan ajatellen. Tekstiilien valmistajana värjäysalalle siirtyminen oli harvinaista, ja monet Tanskan ja Euroopan värjäämöistä olivat lopettamassa toimintaansa tuotannon siirtyessä itään.

Yli 25 vuoden ajan värjäämön toiminta oli vuosittain tappiollista. Siksi kutsumme värjäämöä vitsillä Villyn kalliiksi harrastukseksi. Värjäämö oli hänen intohimonsa, ja sen pyörittäminen ja ylläpitäminen maksoi paljon rahaa. Mutta Villylle kyse oli paljon muustakin kuin rahasta. Kyse oli siitä, että hän halusi tietää, kuinka tuotteet valmistettiin ja mitä kemikaaleja prosessissa käytettiin.

Otettuaan värjäämön haltuunsa Villy koki pian, että sen pyörittäminen oli monimutkainen tehtävä. Vejlen kunta valvoi värjäämöä tarkoilla testeillä, jotka edellyttivät päivittäisiä näytteitä jätevedestä jätevesimääräysten noudattamisen varmistamiseksi. Lisäksi, jos paikallisessa jätevedenpuhdistamossa ilmeni jotain poikkeavaa, Villyn vastuulla oli todistaa, etteivät kemikaalit olleet peräisin värjäämöstä.

Päivittäiset näytteet jätevedestä osoittivat, että vesi sisälsi hyväksyttyä enemmän raskasmetalleja (kromia, kuparia ja nikkeliä). Tämä ei koskenut vain meidän värjäämöämme, vaan monet värjäämöt Tanskassa rasittivat ympäristöä liian suurilla raskasmetallipäästöillä. Mutta Villy ei tyytynyt tilanteeseen. Hän päätti, että hän ei halunnut enää koskaan saada Vejlen kunnalta moitteita eikä osallistua ympäristön saastuttamiseen.

Villy halusi löytää keinon välttää haitalliset kemikaalit ja raskasmetallit värjäysprosessissa. Birthe Jensen ja Villy etsivät, testasivat ja korvasivat yksi kerrallaan haitalliset väriaineet puhtailla. Prosessi oli erittäin kallis ja työläs, mutta vuonna 2001 monien vuosien kova työ tuotti tulosta. Tuotantoprosessi oli nyt puhdas, ja DILLING sai EU:n ympäristömerkkisertifikaatin. Vuonna 2010 saimme pohjoismaisen ympäristömerkin –Joutsenmerkin, joka on yksi tunnetuimmista ympäristösertifikaateista, koska se asettaa tiukat vaatimukset kemikaaleille. Nykyään väriaineemme ovat täysin vapaita haitallisista kemikaaleista ja raskasmetalleista.

Koska emme käytä raskasmetalleja värjäämössä, emme voi tarjota tuotteissamme tiettyjä värejä, kuten joitakin vaaleansinisiä ja vihreitä sävyjä ja joitakin turkooseja. Tämä on kuitenkin valinta, johon päädyimme. Meille terveys- ja ympäristönäkökohdat ovat paljon tärkeämpiä kuin ne muutamat värit, joita emme voi käyttää.

Kun uusi innovatiivinen prosessi, jossa vaatteet kutistetaan ilmalla ja värjätään ilman haitallisia kemikaaleja ja raskasmetalleja, oli otettu käyttöön, keskityttiin nyt tuotteiden laatuun.

Entisenä värjäysmestarina Birthe Jensen on nähnyt omakohtaisesti ja osallistunut kehitykseen kohti ympäristöystävällisempää värjäämöä. Birthe on ollut keskeisessä asemassa myös prosessissa, jossa tuotteidemme laatua on parannettu merkittävästi.

Pystyäkseen pitämään värjäämön pystyssä hän ja Villy tiesivät, että heidän oli tuotettava ennennäkemätöntä laatua. Niinpä he vuonna 1994 yhdistivät voimansa maailman johtavan biotekniikkayhtiön Novozymesin kanssa. Novozymes otti yhteyttä Villyyn ja Birtheen, koska yritys oli kehittänyt uudenlaisen entsyymikäsittelyn. Käsittelyn ainutlaatuinen ominaisuus oli pehmentää puuvillaa ja vähentää liiallista nyppyyntymistä.

Novozymes oli ottanut yhteyttä useisiin muihin värjäämöihin ennen kuin se otti yhteyttä DILLINGiin. Yksikään muu värjäämö ei kuitenkaan ollut kiinnostunut käyttämään tätä entsyymikäsittelyä, koska se vaati käsittelyajan kaksinkertaistamista. Olet luultavasti kuullut sanonnan "aika on rahaa" – ja missä tahansa tuotantovirrassa tämä sanonta on hyvin totta. Kustannusten ja tuotantoaikojen lisäksi muut värjäämöt eivät nähneet entsyymikäsittelyn käytöstä välittömiä hyötyjä, koska tuotetta tarkasteltaessa ei ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia. Todellinen ero havaittiin vasta 100 pesukerran jälkeen. Entsyymikäsitellyt puuvillatuotteet olivat edelleen täysin valkoisia, pehmeitä ja nyppyyntymättömiä – aivan kuin uusia.

Vuodesta 1994 lähtien olemme käsitelleet puuvillatuotteemme hellävaraisella entsyymikäsittelyllä. Koska se on peräisin luonnosta, se voi myös ongelmitta päättyä luontoon, kun se on täyttänyt tehtävänsä.

Vuonna 1996 Birthe luki Novozymesin erikoislehdestä, että he olivat nyt kehittäneet entsyymin, joka pystyi poistamaan kutittavat karvat villasta. Novozymesin edustajat tulivat jälleen kerran värjäämöön puhumaan villan entsyymikäsittelystä, jonka yritys oli kehittänyt, mutta jota ei ollut vielä testattu. Seuraava vuosi meni testaamiseen ja entsyymien mukauttamiseen DILLINGin tuotantoon. Prosessi oli aikaa vievä ja vaikea, koska pienimmätkin muutokset käsittelyssä tuhosivat villan, ja kesti useita tunteja, entsyymejä ja kiloja villaa, ennen kuin entsyymikäsittelyn tuotantomenetelmä oli kunnossa.

Villan normaali käsittely kestää noin kahdeksan tuntia. Mutta kun siihen lisättiin entsyymikäsittely kutittavien karvojen poistamiseksi, villaerän käsittelyyn kului nyt 10 tuntia. Tällä oli tietenkin suuri vaikutus tuotantokustannuksiin.

Silloin ja vielä nykyäänkin meille on ratkaisevan tärkeää työskennellä alkuperäisen ja puhtaan villan kanssa. Monet yritykset käsittelevät villansa Superwash-menetelmällä (linkki artikkeliin No Superwash -käsittelystä). Se on kloorikäsittely, jota käytetään parantamaan villan pesukykyä, mutta joka itse asiassa johtaa siihen, että villaan jää klooria (AOX), joka poistuu jäteveden mukana ja pilaa villan luonnolliset ominaisuudet. Mutta ainutlaatuisella 10-tuntisella käsittelyllämme poistamme kutittavat karvat säilyttäen samalla villan hämmästyttävät ja luonnolliset ominaisuudet. Jos haluat lukea lisää näistä ominaisuuksista, klikkaa tästä.